Jumala kuvaa ihmisen sydäntä maaperäksi ja sanaa siemeneksi, jota siihen viljellään. Mitä tapahtuu maaperälle, jota ei aktiivisesti kynnetä, kultivoida ja kylvetä? Miksi juuri kylväjävertauksen Herramme ottaa päällimmäiseksi vertauskuvaksi, joka ainakin tulisi ymmärtää? Miksi maaseudulla ymmärrettään evankeliumi usein paremmin kuin kaupungeissa? Raamattutunti puhuttu Seinäjoella ja lopussa evankelista Ville Tampion laulu.
“Ja maalle on kaikessa hyödyksi, että viljellyllä maalla on kuningas.“ - Saarnaajan kirja 5:8
Viitteet:
Luuk. 8:4-11
2. Tim. 2:6
2. Joh. 1:8
Mark. 4:7-8
1. Kor. 3:5-9
Saarn. 5:9
1. Moos. 2:15
1. Moos. 3:23-24
5. Moos. 22:9
matt. 13:24-26
2. Kor. 9:6
Hepr. 6:7-10
Luuk. 8:18